Reilun hinnan maksaminen palestiinalaisille oliivituottajille on tärkein keino maalaisyhteisöjen ja kylien voimaannuttamiseksi ja siten pysyvän rauhan edellytys.

(Artikkeli on julkaistu Luomulehdessä 5/2013)

Vietin kesäkuussa kymmenen päivää Palestiinan Länsirannalla. Vierailimme Länsirannan pohjoisosassa Jeninin lähellä Burqinissa sijaitsevassa Canaan Fair Tradessa. Yrityksen liikeidea on yksinkertainen: tuottaa ja viedä paikallisten palestiinalaisten viljelijöiden tuottamista oliiveista tehtyä luomu ja reilunkaupan oliiviöljyä. Olimme yrityksen ja sen perustajan Nasser Abufarhan vieraina kaksi päivää saadaksemme selville, mistä yrtyksen toiminnassa oli kyse.

Nasser Abufarha lähti Palestiinasta Yhdysvaltoihin opiskelemaan 1983. Vietettyään siellä 20 vuotta opiskellen tietotekniikkaa, liiketaloutta ja lopulta antropologiaa, hänen tohtorinväitöskirjansa toi hänet takaisin Palestiinaan. Tutkimus liittyi palestiinalaisten ja Israelin väliseen konfliktiin. Hän oivalsi, että Israelin miehityksen aiheuttaman palestiinalaisyhteisöjen ja erityisesti viljelijöiden syrjäytymisen ja eristymisen ratkaisuun tarvitaan myös taloudelisia malleja. Vuonna 2005 hän perusti Canaan Fair Trade -yrityksen ja Palestiinan reilun kaupan yhdistyksen (PFTA; Palestinian Fair Trade Association) ja palasi kotikyläänsä Jalameen.

 

Oliivipuu on Palestiinan symboli

Oliivi on Palestiinan tärkein maataloustuote ja oliivipuu Palestiinan symboli – onhan oliivia viljelty alueella tuhansia vuosia. Palestiinan maatalousmaasta 80 prosenttia on oliivipuita ja 40 prosenttia maataloustulosta syntyy oliiveista.

Palestiinan elintarvikemarkkina on täysin vapaakaupan armoilla; Israelin ja myös israelilaisten laittomien siirtokuntien tuotteilla on vapaa pääsy Palestiinan markkinoille. Samaan aikaan palestiinalaisten pääsyä omille mailleen ja vedenkäyttöä rajoitetaan eikä palestiinalaisilla ole käytännössä pääsyä Israelin markkinoille. Konfliktin keskellä elävät palestiinalaisviljelijät eivät usein pysty kattamaan edes poimintakulujaan, koska oliivien hinta paikallisella markkinalla on niin alhainen.

Palestiinan Reilun kaupan yhdistys istuttaa Palestiinaan vuosittain 10 000 uutta oliivipuuta. Uusien puiden istuttaminen on tärkeää, koska palestiinalaiset viljelijät menettävät jatkuvasti maitaan ja oliiviviljelmiään Israelin toimien seurauksena. Palestiinalaisia eristetään omista maistaan Israelin rakentamilla eristysmuureilla ja -aidoilla ja israelilaiset siirtokuntalaiset ja armeija tuhoavat oliiviviljelmiä. Palestiinalaisten viljelijöiden päähuolena onkin pääsy omille mailleen ja rajoitettu vedenkäyttö.

Palestiinalaiset oliiviviljelmät tuotetaan pitkälti luomumenetelmillä johtuen keinolannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden rajoitetusta saatavuudesta ja viljelyn kannattamattomuudesta. Siitä huolimatta luomuviljelyssä sovelletaan normaalia kahden vuoden siirtymävaihetta.

Oliivien viljely on laajaperäistä, mutta silti viljelmistä on pidettävä huolta, muun muuassa aluskasvillisuus on hallittava ja ikivanhat terassit vaativat jatkuvaa huolenpitoa.

Viljelijät järjestäytyneet reilun kaupan yhdistyksiin

Sveitsiläinen IMO valvoo Canaan Fair Traden oliiviöljyn tuotantoa ja se on luomusertifioitua EU:n, USA:n ja Japanin markkinoille sekä saksalaisen Naturlandin yksityisen standardin mukaisesti.

Lisäksi reilun kaupan osalta Canaan Fair Trade on IMO:n, FLO:n ja Naturlandin sertifioima. FLO:n (Fairtrade Labelling Organizations International ) sertifiointi tuottaa Suomessakin tunnetun Reilun Kaupan -merkin. Canaan Fair Trade onkin ”hyvä” esimerkki siitä, kuinka kehittyvien maiden tuottajat joutuvat hankkimaan suurilla kustannuksilla useita ulkomaisia sertifiointeja varmistamaan markkinoillepääsynsä.

Määritelmän mukaan reilu kauppa on kaupallinen kumppanuussuhde, joka perustuu dialogiin, läpinäkyvyyteen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Kun Canaan Fair Trade aloitti toimintansa oliivin ja oliiviöljyn tuotantoon ei ollut määriteltyjä reilun kaupan ehtoja, joten Canaan Fair Trade teki aloitteen niiden kehittämiseksi. FLO julkaisi ensimmäiset ehdot reilun kaupan öljykasvien tuottamiselle 2008.

Palestiinan reilun kaupan yhdistys koostuu 34 osuuskunnasta 43:ssa palestiinalaiskylässä. Yhteensä viljelijäjäseniä on noin 1700, jotka tuottavat yhteensä 5100 hehtaarilla, josta 3200 on luomusertifioitua. Loppuala on siirtymävaiheessa.

Suurin osa tiloista – ja Länsirannan maataloudesta ylipäänsä, on Länsirannan pohjoisosissa Jeninin lähellä, mutta osuuskuntia on myös etelämpänä. Canaan Fair Trade ja Palestiinan reilun kaupan yhdistys muodostavat hyvin toimivan kumppanuuden yksityisen yrityksen ja kansalaisjärjestön välillä, joka on hyödyttänyt molempia osapuolia.

Yhdeksää kasvia 30 hehtaarilla

Toisena vierailupäivänämme tapaamme Muhammed ja Adil Irshaidin heidän tilallaan Jeninin eteläpuolella. He hoitavat noin 30 hehtaarin tilaansa kolmannen veljensä ja isänsä kanssa.

Tila on tavanomaista suurempi ja ammattimaisesti hoidettu. Tilan työntekijät hyötyvät reilun kaupan säännöistä. Muhammed Irshaid on myös aktiivinen reilun kaupan yhdistyksessä ja hänet on hiljattain valittu Palestiinan reilun kaupan yhdstyksen hallitukseen.

Tilalla viljellään yhdeksää kasvia, joista oliivi on tärkein. Viime aikoina on istutettu myös mantelia vientiä varten. Muut viljelykasvit markkinoidaan paikallisesti – mm. omena, aprikoosi ja persikka. Irshaidit suhtauvat avoimesti uusiin viljelykasveihin; he ovat esimerkiksi istuttaneet mäntyä pinjansiemenien tuottamiseksi.

90 prosenttia tuotannosta viedään

Canaan Fair Trade on yhteistyökumppaneidensa avulla investoinut lähes 4 miljoonaa euroa liiketoimintansa kehittämiseen – tuotantotiloihin, moderniin oliivipuristamoon, varastotankkeihin, pullotus- ja purkituslinjaan. Laatutuotteen tuottaminen edellyttää myös paljon tuottajien kouluttamista ja neuvontaa.

Oliiviöljyn laatuun vaikuttaa eniten sadonkorjuuseen liittyvät seikat, ennen kaikkea se, että oliivit tulisivat puristamoon tuoreina ja ehjinä. Extra-virgin neitsytöljyn ehtojen täyttyminen edellyttää hyvälaatuista raaka-ainetta. Toimintatapojen kehittäminen yhdessä tuottajien kanssa on johtanut extra-virgin laadun osuuden nousuun alun 15 prosentista nykyiseen 80 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan viljelijöille järjestetään noin 80 työpajaa ja koulutustilaisuutta vuosittain erilaisista aiheista oliivien laadusta ensiapukursseihin.

Länsiranta on Israelin saartama ja ainoa vientisatama on Haifa Israelissa. Vienti edellyttää melkoista byrokratiaa, joten tuoretuotteiden vienti ei tule kysymykseen. Canaan Fair Traden liiketoiminnasta 85-90 prosenttia tulee reilun kaupan oliiviöljyn viennistä. Suurin markkina on USA, jota seuraavat Iso-Britannia ja Manner-Eurooppa. Kaukoitä ja Persianlahden alue ovat myös orastavia markkinoita.

Suurin osa myynnistä on raaka-ainemyyntiä, mutta myös raaka-aineasiakkaat – kuten amerikkalainen saippuavalmistaja Dr Bonner, nojaavat lopputuotteensa markkinoinnissa tuotteen palestiinalaiseen alkuperään ja reiluun kauppaan. Viime vuosina kasvava osa istutettavista 10000 puusta on mantelia, minkä odotetaan olevan tulevaisuudessa viennin toinen tukijalka.

Tähän mennessä Canaan Fair Tradessa päähuomio on ollut toiminnan rakenteiden kehittämisessä ja jo nyt tulokset ovat vaikuttavia. Jatkossa huomiota siirretään yhä enemmän viennin kehittämiseen, jotta lupaukset tuottajille voidaan lunastaa. Canaan Fair Tradella onkin poikkeuksellisen hieno tarina kerrottavanaan, mikä antaa hyvät eväät brandin ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen.

Luomua konfliktin keskellä

Canaan Fair Trade on Palestiinan merkittävin luomu- ja reilun kaupan hanke, mutta ei suinkaan ainoa. Myöhemmin Palestiinan matkallamme söimme luomuillallista taiteilija ja elokuvaohjaaja Masen Saadehin tilalla, jossa yhdistetään luomun ja permakulttuurin periaatteita.

Tila on Wallajeh’in kylässä ja sitä uhkaavat Israelin eritysmuurit, jotka lähestyvät tilaa molemmilta suunnilta. Kukaan ei tiedä kummalle puolelle muuria tila jää. Alueen palestiinalaisviljelijät muuttavat kylistä sadonkorjuuaikaa varten rakennettuihin kivimajoihin ollakseen muurin tullessa ainakin samalla puolella viljelmiensä kanssa.

Vierailumme viimeisenä lauantaina käymme Ramallahissa Bälädi-maalaistentorilla. Bälädi tarkoittaa arabiaksi tuoretta paikallista perinteistä ruokaa ja Sharaka-niminen vapaaehtoisten aloite pyrkii luomaan yhteyden palestiinalaisten pienviljelijöiden ja kuluttajien välillä.

Vierailu Palestiinassa oli erittäin mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Voin suositella matkaa kaikille, jotka haluavat matkoillensa muuta sisältöä kuin rannat ja shoppailut. Kaukaa Suomesta näemme vain uutisten välittämän konfliktin, mutta lähempi tarkastelu paljastaa paljon ihmisiä ja aloitteita, joilla haetaan tilanteeseen ratkaisuja. Luomulla ja reilulla kaupalla voi olla oma osansa Lähi-idän rauhan rakentamisessa.

Kaikki kuvat ©Erkki Pöytäniemi. Lisää kuvia aiheesta: http://erkki.photoshelter.com/

Artikkeli on julkaistu myös englanniksi: organic-market.info

.