Kannattavuutta tärkkelysperunan viljelystä

Julkaistu Luomulehdessä 1/2017

Teksti ja kuvat: Erkki Pöytäniemi

 

Vuoden 2011 jälkeen luomutärkkelyksen vienti Suomesta ja Latviasta on nelinkertaistunut ja globaali markkinaosuus on yhteensä noin 40 %. Markkinoita ei ole ensisijaisesti otettu kilpailijoilta vaan ennen kaikkea kokonaismarkkina kasvaa voimakkaasti.

**

Suuri osa suomalaisesta luomuviljasta viedään muodossa tai toisessa. Toinen satokasvi, jota Suomessa viljellään lähes pelkästään viennin tarpeisiin, on tärkkelysperuna. Vaikka hehtaarimäärät eivät olekaan luomukauraan verrattavia, on luomuperunatärkkelystä valmistava Finnamyl maailman kolmanneksi suurin luomuperunatärkkelyksen tuottaja.

Yhteistyökumppani Aloja Starkelsen Latviassa on toiseksi suurin, joten markkina-asema yhdessä on vahva. Markkinaosuutta on mahdotonta ylläpitää ilman tärkkelysperunan viljelyalojen kasvattamista, sillä markkina on voimakkaassa kasvussa ja myytävää tarvitaan lisää. Asiakkaat ovat Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

 (Erkki Poytaniemi)

Luomutärkkelysperunaa Ahosen luomutilalla Nakkilassa heinäkuun alussa 2015. Kuva: Erkki Pöytäniemi.

Kasvua kansainvälisellä yhteistyöllä

Luomuperunatärkkelyksen tarinalla Suomessa on ehkä hieman epätavallinen alku, sillä luomutärkkelysperunan viljely alkoi Satakunnan vankilasta 1993. Silloin vankiloiden maatilat siirrettiin valtiovallan päätöksellä luomuun. Vankila oli tärkkelysperunan sopimustuottaja ja jatkoi sen viljelyä luomuna.

Finnamyl otti tilanteesta kopin ja ryhtyi jalostamaan luomuperunat erikseen luomuperunatärkkelykseksi ja pakkasi sen rasioihin kotimaiselle kuluttajamarkkinalle. Vuonna 2003 Finnamyl lähti mukaan Organic Food Finland -vientiyhteistyöhön, joskin tuotantomäärät pysyivät useita vuosia melko vaatimattomina viljelijöiden puutteen takia.

Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyö latvialaisen, ruotsalaiseen Lyckeby ryhmään kuuluvan, Aloja Starkelsenin kanssa organicpotatostarch.com nimen alla. Yhteistyön tarkoituksena oli luomuperunatärkkelyksen vientimarkkinoiden kehittäminen yhdessä. Samalla viljelyaloja pystyttiin kasvattamaan melko voimakkaasti nykyiseen 168 hehtaariin Suomessa ja 161 hehtaariin Latviassa.

Sivuvirrat hyödynnetään

Perunatärkkelystä voi periaatteessa valmistaa vaikka omassa keittiössä. Raastetaan raakaa perunaa veteen, siivilöidään kiintoaines pois ja annetaan tärkkelyksen sedimentoitua astian pohjalle. Myöskään teollisessa mittakaavassa valmistuksessa ei käytetä mitään lisäaineita vaan prosessi on täysin mekaaninen ja prosessin ainoa apuaine on puhdas vesi.

Perunatärkkelyksen sivuvirtojakin pystytään hyödyntämään. Perunapulppa menee luomusertifioituna luomukarjatilalle. Finnamylillä tehtiin 2015 mittava investointi perunaproteiinin erotuslaitokseen, josta jatkossa saadaan myös luomuperunaproteiini eroteltua. Tiivistetty perunamehu käytetään lannoitteena, jolloin valtaosa ravinteista palautuu pelloille – tärkkelyksessä itsessäänhän ei ole ravinteita.

Rikkakasvit pitää olla hallinnassa

Tärkkelysperuna sopii hyvin kevyemmille hieta- ja multamaille, joilla kestorikkakasvit on saatu kuriin hyvällä viljelykierrolla. Perunaa voi olla kierrossa joka neljäs vuosi siten, että nurmen jälkeen viljellään viljaa perunan esikasvina. Pääosa mahdollisesta karjanlannasta annetaan viljalle. Jos perunalle annettaan lantaa, tulisi sen olla kompostoitunutta.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Finnamyl Oy:n viljelypäällikkö Kimmo Pusa tarkistaa luomutärkkelysperunakasvustoa. Kuva: Erkki Pöytäniemi.

Perunan rikkaruohontorjunta tapahtuu mekaanisesti, mutta kestorikkakasvit, erityisesti juolavehnä, ohdake ja valvatti olisi hyvä saada kuriin jo ennen perunan viljelyä.  Vakavimmat kasvitaudit ovat perunarutto ja lehtipolte. Tärkeimmät torjuntakeinot ovat lajikevalinta, viljelykierto ja harvempi istutusväli. Kemiallinen torjunta ei tietenkään luomussa tule kyseeseen, mutta joitakin perunakasvustoa vahvistavia kaupallisia tuotteita on parhaillaan kokeiltavina.

Tärkkelysperuna sopii tuotantosuunnaksi erityisesti silloin, kun perunaa voidaan viljellä suuremmalla pinta-alalla. Vähimmäisala tulisi olla 4-5 hehtaaria, jolloin tärkkelysperunaa saataisiin pari rekallista toimitettavaksi tehtaalle.  Finnamylin suurin luomutärkkelysperunan sopimustuottaja viljelee sitä yli 100:lla hehtaarilla vuosittain, mutta tyypillisesti luomusopimukset ovat alle 10 hehtaaria.

Tärkkelysperunan etuna on se, että koko sato toimitetaan suoraan sadonkorjuusta kahtena etukäteen sovittuna päivänä syys-lokakuussa tehtaalle. Tuottajalla ei ole varastointikustannuksia, varastotappioita, lajittelua, markkinointiriskiä eikä myyntikustannuksia. Tuotanto on sopimustuotantoa ja hinta sovitaan keväällä.

Viljelyalaa voi lisätä reilusti

Kenelle luomutärkkelysperunan tuotanto sitten sopisi? Yksi mahdollisuus olisi luomuruokaperunan tuottaja, jolla on mahdollisuus ja halu merkittävästi lisätä perunantuotantoaan, mutta ruokaperunalle ei ole myyntikanavia tai tilalla ei ole riittävästi pakkaus- ja varastointitilaa.

Jos koneketju mahdollistaa viljelyn nykyistä suuremmalla pinta-alalla tai koneketjuun halutaan investoida, voi lisähehtaareja laittaa luomutärkkelysperunalle runsaastikin. Luomutärkkelysperunan viljely voi sopia viljatilallekin, jos läheltä löytyy perunanvilljelyn konekantaa yhteiskäyttöön. Tärkkelysperunalajikkeet ovat myöhäisiä, joten ainakin sadonkorjuu tapahtuu myöhemmin kuin ruokaperunalla. Koneethan voivat olla yhteiskäytössä myös tavanomaisen perunanviljelijän kanssa.

Luomutärkkelyksestä maksetaan tuottajalle noin kaksinkertaista hintaa verrattuna tavanomaiseen perunatärkkelykseen. Hinta on vakaa, eikä sitä ole koko luomutärkkelysperunatuotannon historian aikana kertaakaan laskettu. Kannattavuus on luomuviljanviljelyä parempi. Uudet katetuottolaskelmat ovat valmistumassa yhteistyössä ProAgrian kanssa.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi)

Tauno Hentinen esittelee Finnamylillä luomuperunatärkkelyksen valmistusta. Puhdas tärkkelys on valmista kuivattavaksi ja pakattavaksi. Kuva: Erkki Pöytäniemi .

Miksi tärkkelysperunan markkina kasvaa?

  • – Luomun kokonaismarkkina kasvaa globaalisti noin 10 % vuodessa.
  • – Luomumarkkinoiden kehittyessä jalostettujen luomuelintarvikkeiden osuus kasvaa, jolloin perunatärkkelyksen kaltaisia funktionaalisia raaka-aineita tarvitaan yhä enemmän.
  • – Aikaisemmin luomuperunatärkkelystä valmisti merkittävästi vain yksi itävaltalainen yritys, jolloin markkinalla ei ollut kilpailua eikä luottamusta raaka-aineen saatavuuteen.
  • – Perunatärkkelyksen funktionaalisten ominaisuuksien ylivertaisuus verrattuna muihin tärkkelyksiin (vehnä- ja maissitärkkelys, tapioka ym.) tulee yhä paremmin tuotekehittäjien tietoon.

Viimeksi mainittu seikka on luomuperunatärkkelyksen markkinoinnin keskiössä. Merkittävimmiksi kilpailijoiksi katsotaankin muut luomutärkkelykset. Funktionaalisuudella tarkoitetaan tässä raaka-aineen käyttämistä esimerkiksi vedensidontaan, viskositeetin muodostamiseen, elintarvikeliimana, kantaja-aineena tai paakkuuntumisenestoaineena. Erilaisia sovellusalueita on lukemattomia. Asialla on erityinen merkitys luomutuotteissa, joissa ei voida käyttää kemiallisesti muunneltuja tärkkelyksiä. Vain pieni osa perunatärkkelyksestä myydään sellaisenaan kuluttajamarkkinoilla.

Perunatärkkelyksestä on perinteisesti tehty myös tärkkelyshelmiä, ts. Helmi-puuroa. Helmipuurosta on nyt kehitetty myös luomuversio, jota viedään Sago potato pearls -nimellä mm. Tanskaan. Aloja Starkelsenilla tuotetaan myös perunatärkkelystä sisältävää luomuleivinjauhetta sekä pregelatinoitua perunatärkkelystä, joka laajentaa perunatärkkelyksen käyttöalueita elintarvikevalmistuksessa.

Uusimpana tuotteena Finnamyl Oy vie luomuhelmipuuroa “Sago potato pearls” -nimellä.

Jos luomutärkkelyksen viljely kiinnostaa kannattaa olla yhteydessä Finnamyl Oy:n viljelypäällikköön Kimmo Pusaan (kimmo.pusa@finnamyl.fi, 040 166 2417). Sopimuksia tehdään vielä 2017 satokaudelle ja tarvetta uusille tuottajille on.

 

Kirjoittaja on pitkäaikainen luomun vaikuttaja ja luomuviennin tekijä, joka vastaa luomuperunatärkkelyksen viennistä Suomesta ja Latviasta.

www.finnamyl.fi

www.organicpotatostarch.com

 

 

Ydinvoimasta riippuvainen GMO-kasveja tuottava Suomi.

Luin muutaman viimeisen Maaseudun Tulevaisuuden kerralla ja ihmettelen seuraavaa:

7.11. lehdessä tuskaillaan viljatilojen kannattavuuden surkeutta. Artikkelissa pääosassa on MTK:n vilja-asiamies Max Schulman, joka toteaa, että ”Kaikkein tärkeintä on, että viljaa viljeltäessä tuotetaan myyntiin menevää tavaraa.” Samalla todetaan, että ”Luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet ja muut väliaikaisesti tuotantokäytöstä poistetut alat lisännevät suosiotaan”. Kiinnitän huomioni siihen, että huolellisellakaan lukemisella sana luomu ei löydy artikkelista. Schulman peräänkuuluttaa laskimen käyttöä, mutta se ei auta jos kaikkia vaihtoehtoja ei huomioida.

10.11. lehdessä Helsingin Myllyn Miska Kuusela totesi Viljafoorumissa, että luomukauran hinta on hyvä, tavanomaista kauraa taas on liikaa. Saman asian hän on kyllä todennut ennenkin mm samassa lehdessä, koska luomukauraa ei Suomessa tuoteta riittävästi viennin tarpeisiin vaan sitä joudutaan jopa tuomaan Virosta. Helsingin Mylly ei ole ongelman kanssa yksin.

Samassa numerossa ulkomaankauppaministeri Toivakka tuskailee, ettei vientiin halukkaita elintarvikeyrityksiä ole riittävästi vaikka “suomalaisen puhtaan ruuan maine on mennyt maailmalla läpi”. Näistä kahdesta ulostulosta ynnäämällä voi päätellä, että niillekään, joilla on halukkuutta vientiin ei riitä kotimaista raaka-ainetta.
Voi myös pohtia, onko Schulman lainkaan ajan tasalla, kun hän ei suosittele viljelijöitä tuottamaan sitä, mille olisi kysyntää, siis luomua. Luomu ei taida kuulua Schulmanin sanavarastoon, sen sijaan hän on eri yhteyksissä puolustanut GMO-lajikkeitten viljelyä Suomessa. GMO ja pellon poistaminen tuotannosta on siis parempi vaihtoehto kuin luomu.
12.11. uutisioidaankin siitä, saavatko EU:n jäsenmaat itse päättää, sallivatko muuntogeenisten kasvien viljelyn maassaan, kuten EU:n ympäristövaliokunta esittää. Jutussa todetaan, ettei Suomen kantaa tiedetä, mutta MTK ei kannata GMO kasvien viljelyn kieltämistä. Miten se sitten sopii yhteen ”myyntiin menevän tavaran viljelemisen” kanssa? Missä ovat asiakkaat ja kuluttajat, jotka GMO:ta nimenomaisesti haluavat?
Tunnetusti MTK on kannattanut vahvasti myös ydinvoimaa. MTK:n toiveissa on siis vahvasti ydinvoimasta riippuvainen GMO-kasveja tuottava Suomi. Milläköhän eväillä täältä sitten viedään mitään? Millä tavalla linja on suomalaisten viljelijöiden tai muidenkaan edun mukainen?

Olisikohan vihdoinkin aika luopua ideologioista, ottaa laskin käteen  ja tuottaa sitä mitä markkinat ja kuluttajat haluavat ja mikä on Suomen kaltaisessa maassa kannattavaa? Ei haitanne jos samalla otetaan askel kohti kestävää kehitystä.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi)

Karin tilalla Pohjanmaalla puitiin luomukauraa syksyllä 2012.

2nd IFOAM EU Group Conference on organic food processing

IFOAM EU Group on eurooppalainen luomualan yhteistyöjärjestö ja osa kansainvälistä IFOAM järjestöä. Euroopassa sen jäseninä on yli 300 organisaatiota, järjestöä ja yritystä EU:sta, ETA-maista ja EU-kandidaattimaista. Suomesta IFOAM:n jäseniä ovat Luomu-liitto, Organic Food Finland ja MaBio Oy. Jäsenyys on avoin myös mm valmistaville yrityksille ja on myös tapa tukea luomun kehittymistä kansainvälisesti.

IFOAM EU Group järjestää toisen kerran “Organic Food Processing” konferenssin 26.-27.11.2012 Frankfurtissa. Konferenssi on paitsi tilaisuus osallistua ja tutustua eurooppalaiseen luomujatkojalostukseen liittyvään keskusteluun ja verkottua, myös mahdollisuus sponsoroida konferenssin järjestelyjä ja siten saada omalle yritykselle eurooppalaista näkyvyyttä. Lisätietoja sponsorointimahdollisuuksista saa meiltä.

IFOAM EU Group

2nd Organic Food Processing Conference

Tutustu myös muihin palveluihimme luomualalle: www.organic-finland.com.

terveisin,
Erkki Pöytäniemi

luomuliiketoiminnan ja kansainvälistymisen asiantuntija

 

EU ja USA sopivat toistensa luomutodistusten hyväksymisestä BioFachissa

Monille BioFach messujen suurin uutinen – ja yllätys – oli EU:n ja USA:n sopimus luomutodistusten keskinäisestä hyväksymisestä. Käytännössä jo vuosia odotettu sopimus poistaa tarpeen erilliselle USDA / NOP sertifioinnille kun eurooppalaisia luomutuotteita viedään USA:an ja vastaavasti kun USA:laisia tuodaan Eurooppaan. Joitakin rajoituksia sopimukseen vielä on jäänyt. BioFachissa käymieni keskustelujen perusteella ymmärrän tilanteen näin:

  • Kasviperäisissä tuotteissa ainoa poikkeama on amerikkalaisten hyväksymät antibioottivalmisteet omenanviljelyssä, minkä takia USA:n luomuomenat eivät pääse EU:n markkinoille ilman eri tarkastusta. Muuten kasviperäiset luomutuotteet kulkevat molempiin suuntiin ilman rajoituksia.
  • Eläinperäisissä tuotteissa USA ei hyväksy antibioottien käyttöä luomutuotannossa lainkaan (ts USA:n standardi on eurooppalaista tiukempi), mistä syystä eurooppalaisten eläintuotteiden vieminen USA:an edelleen vaatii erillisen tarkastuksen.
  • EU-luomumerkki / USDA luomumerkki  voidaan merkitä pakkaukseen jo lähtömaassa. Muilta osin on tietenkin huomioitava, että elintarvikepakkausten merkintöjä koskeva lainsäädäntö ei ole sama, joten samoilla pakkauksilla ei tuotetta voi myydä molemmille markkinoille.
  • Sopimus koskee vain EU:ssa / USA:ssa sertifioituja luomutuotteita. Eli kolmannessa maassa tuotettu luomutuote voidaan viedä EU:n kautta USA:an tai USA:n kautta EU:uun, mutta ei EU-sertifioinnilla suoraan USA:an tai USDA sertifioinnilla suoraan EU:un. Esim. eteläamerikkalainen kahvintuottaja siis tarvitsee edelleen molemmat sertifioinnit.
Suomalaisten kannalta sopimuksella on merkitystä, koska aikaisemmin luomutuotteiden vieminen Suomesta USA:an on ollut USDA vaatimuksen takia useimmiten lähes mahdotonta. Kaiken kaikkiaan sopimuksella lienee enemmän merkitystä bulkkiraaka-ainekaupalle ja hintaerojen tasoittumiselle kuin kuluttajatuotteille ainakin alkuvaiheessa, mutta kattavaa analyysia sopimuksen vaikutuksista tuskin kukaan on vielä pystynyt tekemään. Toisaalta sekä EU:n että USA:n luomumarkinat ovat vahvasti tuontiriippuvaisia ja kattavat yhteensä yli 90% maailman 40 miljardin euron luomumarkinasta.
Aihetta koskevaa uutisointia ja lisätietoja alla.

 

A NEW PARTNERSHIP ON EU – US ORGANIC TRADE: NEW OPPORTUNITIES FOR EUROPEAN ORGANIC FARMERS AND FOOD PRODUCERS

EU and US agree on partnership on trade in organic products

U.S. Organic Industry Praises U.S.-EU Partnership in Organic Trade

COMMISSION IMPLEMENTING REGULATION (EU) No 126/2012

Food Ingredients Europe and Natural Ingredients 29.11.-1.12.2011

FI Europe on maailman tärkein elintarvikkeiden raaka-aineisiin ja ingredientteihin keskittyvä tapahtuma. Tapahtuma pidetään joka vuosi eri puolilla Länsi-Eurooppaa (Itäisessä Euroopassa ja muualla maailmassa on vastaavat alueeliset FI tapahtumat) – tällä kertaa on vuorossa Pariisi marras-joulukuun vaihteessa. Jo useita keroja FIE:n osana on ollut myös “Natural Ingredients” alue ja “Organic Pavilion” niille, jotka fokusoivat nimenomaan luomuraaka-aineisiin. 

Itse olen paikalla esittelemässä luomuperunatärkkelystä Finnamylin ja Aloja Starkelsenin yhteisosastolla (osasto 3D82). Myös edustamallamme DO IT:lla on osasto Organic Pavilionissa (3D59). Jos olette FIE.ssä käymässä, käykää tutustumassa DO IT:n laajaan tarjontaan.