Ydinvoimasta riippuvainen GMO-kasveja tuottava Suomi.

Luin muutaman viimeisen Maaseudun Tulevaisuuden kerralla ja ihmettelen seuraavaa:

7.11. lehdessä tuskaillaan viljatilojen kannattavuuden surkeutta. Artikkelissa pääosassa on MTK:n vilja-asiamies Max Schulman, joka toteaa, että ”Kaikkein tärkeintä on, että viljaa viljeltäessä tuotetaan myyntiin menevää tavaraa.” Samalla todetaan, että ”Luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet ja muut väliaikaisesti tuotantokäytöstä poistetut alat lisännevät suosiotaan”. Kiinnitän huomioni siihen, että huolellisellakaan lukemisella sana luomu ei löydy artikkelista. Schulman peräänkuuluttaa laskimen käyttöä, mutta se ei auta jos kaikkia vaihtoehtoja ei huomioida.

10.11. lehdessä Helsingin Myllyn Miska Kuusela totesi Viljafoorumissa, että luomukauran hinta on hyvä, tavanomaista kauraa taas on liikaa. Saman asian hän on kyllä todennut ennenkin mm samassa lehdessä, koska luomukauraa ei Suomessa tuoteta riittävästi viennin tarpeisiin vaan sitä joudutaan jopa tuomaan Virosta. Helsingin Mylly ei ole ongelman kanssa yksin.

Samassa numerossa ulkomaankauppaministeri Toivakka tuskailee, ettei vientiin halukkaita elintarvikeyrityksiä ole riittävästi vaikka “suomalaisen puhtaan ruuan maine on mennyt maailmalla läpi”. Näistä kahdesta ulostulosta ynnäämällä voi päätellä, että niillekään, joilla on halukkuutta vientiin ei riitä kotimaista raaka-ainetta.
Voi myös pohtia, onko Schulman lainkaan ajan tasalla, kun hän ei suosittele viljelijöitä tuottamaan sitä, mille olisi kysyntää, siis luomua. Luomu ei taida kuulua Schulmanin sanavarastoon, sen sijaan hän on eri yhteyksissä puolustanut GMO-lajikkeitten viljelyä Suomessa. GMO ja pellon poistaminen tuotannosta on siis parempi vaihtoehto kuin luomu.
12.11. uutisioidaankin siitä, saavatko EU:n jäsenmaat itse päättää, sallivatko muuntogeenisten kasvien viljelyn maassaan, kuten EU:n ympäristövaliokunta esittää. Jutussa todetaan, ettei Suomen kantaa tiedetä, mutta MTK ei kannata GMO kasvien viljelyn kieltämistä. Miten se sitten sopii yhteen ”myyntiin menevän tavaran viljelemisen” kanssa? Missä ovat asiakkaat ja kuluttajat, jotka GMO:ta nimenomaisesti haluavat?
Tunnetusti MTK on kannattanut vahvasti myös ydinvoimaa. MTK:n toiveissa on siis vahvasti ydinvoimasta riippuvainen GMO-kasveja tuottava Suomi. Milläköhän eväillä täältä sitten viedään mitään? Millä tavalla linja on suomalaisten viljelijöiden tai muidenkaan edun mukainen?

Olisikohan vihdoinkin aika luopua ideologioista, ottaa laskin käteen  ja tuottaa sitä mitä markkinat ja kuluttajat haluavat ja mikä on Suomen kaltaisessa maassa kannattavaa? Ei haitanne jos samalla otetaan askel kohti kestävää kehitystä.

 (Photographer: Erkki Poytaniemi)

Karin tilalla Pohjanmaalla puitiin luomukauraa syksyllä 2012.

”Luomujatkojalostajan opas” julkaistiin tänään

perjantaina 15.3.2013 klo 13.00–16.00.

LJJOnet

Luomujatkojalostajan opas on laadittu yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun Luomua lautaselle – luomuruokaa julkisiin ruokapalveluihin –hankkeen ja Kurmakka Organic Food Oy:n Luomujatkojalostus vauhtiin –hankkeen kanssa. Molemmissa hankkeissa rahoittajana toimii Maa- ja metsätalousministeriö.

Opas tuo apua luomujatkojalostuksen parissa työskenteleville ja auttaa alkuun luomutuotteiden jalostuksesta kiinnostuneita. Sitä voidaan käyttää myös opetusmateriaalina, sillä se sisältää oleelliset tiedot luomusta liiketoiminnassa, tuotannossa ja markkinoilla.

 

Oppaan voi ladata ilmaiseksi täältä.

Ohjelma:

20130315 Jalostajaopas 1

Opas-hankkeen vetäjät Henry Lybäck Laurea Ammattikorkeakoulusta ja Marja Nuora Kurmakka – Organic Foodista avasivat seminaarin.

13.10: Fantasirik ekologisk produktutveckling, Heikki Manner

20130315 Jalostajaopas 8

Luomujatkojalostusopas julkaistiin myös ruotsiksi: “Guide för förädling av ekologiska produkter”. Myös Heikki Mantereen puheenvuoro seminaarissa oli toisella kotimaisella.

13.40: Luomujatkojalostajan selviytyminen lakiviidakossa, Jaana Elo

14.00: Luomu ja yrittäjyys, Mia Aitokari

14.20: Maljankohotus ja suolaista purtavaa

20130315 Jalostajaopas 31

Luomujatkojalostusoppaan kirjoittajat Milla Harjula, Heikki Manner ja Marja Nuora kohottelevat maljoja.

 

14.45: Luomun käyttöönoton tulevaisuus ja ratkaisut HoReCa -sektrorilla, Ilari Paananen

15.00: Luomujatkojalostajan Oppaan esittely, Marja Nuora

15.40: Keskustelua

16.00: Tilaisuus päättyy

EU ja USA sopivat toistensa luomutodistusten hyväksymisestä BioFachissa

Monille BioFach messujen suurin uutinen – ja yllätys – oli EU:n ja USA:n sopimus luomutodistusten keskinäisestä hyväksymisestä. Käytännössä jo vuosia odotettu sopimus poistaa tarpeen erilliselle USDA / NOP sertifioinnille kun eurooppalaisia luomutuotteita viedään USA:an ja vastaavasti kun USA:laisia tuodaan Eurooppaan. Joitakin rajoituksia sopimukseen vielä on jäänyt. BioFachissa käymieni keskustelujen perusteella ymmärrän tilanteen näin:

  • Kasviperäisissä tuotteissa ainoa poikkeama on amerikkalaisten hyväksymät antibioottivalmisteet omenanviljelyssä, minkä takia USA:n luomuomenat eivät pääse EU:n markkinoille ilman eri tarkastusta. Muuten kasviperäiset luomutuotteet kulkevat molempiin suuntiin ilman rajoituksia.
  • Eläinperäisissä tuotteissa USA ei hyväksy antibioottien käyttöä luomutuotannossa lainkaan (ts USA:n standardi on eurooppalaista tiukempi), mistä syystä eurooppalaisten eläintuotteiden vieminen USA:an edelleen vaatii erillisen tarkastuksen.
  • EU-luomumerkki / USDA luomumerkki  voidaan merkitä pakkaukseen jo lähtömaassa. Muilta osin on tietenkin huomioitava, että elintarvikepakkausten merkintöjä koskeva lainsäädäntö ei ole sama, joten samoilla pakkauksilla ei tuotetta voi myydä molemmille markkinoille.
  • Sopimus koskee vain EU:ssa / USA:ssa sertifioituja luomutuotteita. Eli kolmannessa maassa tuotettu luomutuote voidaan viedä EU:n kautta USA:an tai USA:n kautta EU:uun, mutta ei EU-sertifioinnilla suoraan USA:an tai USDA sertifioinnilla suoraan EU:un. Esim. eteläamerikkalainen kahvintuottaja siis tarvitsee edelleen molemmat sertifioinnit.
Suomalaisten kannalta sopimuksella on merkitystä, koska aikaisemmin luomutuotteiden vieminen Suomesta USA:an on ollut USDA vaatimuksen takia useimmiten lähes mahdotonta. Kaiken kaikkiaan sopimuksella lienee enemmän merkitystä bulkkiraaka-ainekaupalle ja hintaerojen tasoittumiselle kuin kuluttajatuotteille ainakin alkuvaiheessa, mutta kattavaa analyysia sopimuksen vaikutuksista tuskin kukaan on vielä pystynyt tekemään. Toisaalta sekä EU:n että USA:n luomumarkinat ovat vahvasti tuontiriippuvaisia ja kattavat yhteensä yli 90% maailman 40 miljardin euron luomumarkinasta.
Aihetta koskevaa uutisointia ja lisätietoja alla.

 

A NEW PARTNERSHIP ON EU – US ORGANIC TRADE: NEW OPPORTUNITIES FOR EUROPEAN ORGANIC FARMERS AND FOOD PRODUCERS

EU and US agree on partnership on trade in organic products

U.S. Organic Industry Praises U.S.-EU Partnership in Organic Trade

COMMISSION IMPLEMENTING REGULATION (EU) No 126/2012

Food Ingredients Europe and Natural Ingredients 29.11.-1.12.2011

FI Europe on maailman tärkein elintarvikkeiden raaka-aineisiin ja ingredientteihin keskittyvä tapahtuma. Tapahtuma pidetään joka vuosi eri puolilla Länsi-Eurooppaa (Itäisessä Euroopassa ja muualla maailmassa on vastaavat alueeliset FI tapahtumat) – tällä kertaa on vuorossa Pariisi marras-joulukuun vaihteessa. Jo useita keroja FIE:n osana on ollut myös “Natural Ingredients” alue ja “Organic Pavilion” niille, jotka fokusoivat nimenomaan luomuraaka-aineisiin. 

Itse olen paikalla esittelemässä luomuperunatärkkelystä Finnamylin ja Aloja Starkelsenin yhteisosastolla (osasto 3D82). Myös edustamallamme DO IT:lla on osasto Organic Pavilionissa (3D59). Jos olette FIE.ssä käymässä, käykää tutustumassa DO IT:n laajaan tarjontaan.