Julkaistu Luomulehdessä 1/2017
Teksti ja kuvat: Erkki Pöytäniemi
Vuoden 2011 jälkeen luomutärkkelyksen vienti Suomesta ja Latviasta on nelinkertaistunut ja globaali markkinaosuus on yhteensä noin 40 %. Markkinoita ei ole ensisijaisesti otettu kilpailijoilta vaan ennen kaikkea kokonaismarkkina kasvaa voimakkaasti.
**
Suuri osa suomalaisesta luomuviljasta viedään muodossa tai toisessa. Toinen satokasvi, jota Suomessa viljellään lähes pelkästään viennin tarpeisiin, on tärkkelysperuna. Vaikka hehtaarimäärät eivät olekaan luomukauraan verrattavia, on luomuperunatärkkelystä valmistava Finnamyl maailman kolmanneksi suurin luomuperunatärkkelyksen tuottaja.
Yhteistyökumppani Aloja Starkelsen Latviassa on toiseksi suurin, joten markkina-asema yhdessä on vahva. Markkinaosuutta on mahdotonta ylläpitää ilman tärkkelysperunan viljelyalojen kasvattamista, sillä markkina on voimakkaassa kasvussa ja myytävää tarvitaan lisää. Asiakkaat ovat Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.
Luomutärkkelysperunaa Ahosen luomutilalla Nakkilassa heinäkuun alussa 2015. Kuva: Erkki Pöytäniemi.
Kasvua kansainvälisellä yhteistyöllä
Luomuperunatärkkelyksen tarinalla Suomessa on ehkä hieman epätavallinen alku, sillä luomutärkkelysperunan viljely alkoi Satakunnan vankilasta 1993. Silloin vankiloiden maatilat siirrettiin valtiovallan päätöksellä luomuun. Vankila oli tärkkelysperunan sopimustuottaja ja jatkoi sen viljelyä luomuna.
Finnamyl otti tilanteesta kopin ja ryhtyi jalostamaan luomuperunat erikseen luomuperunatärkkelykseksi ja pakkasi sen rasioihin kotimaiselle kuluttajamarkkinalle. Vuonna 2003 Finnamyl lähti mukaan Organic Food Finland -vientiyhteistyöhön, joskin tuotantomäärät pysyivät useita vuosia melko vaatimattomina viljelijöiden puutteen takia.
Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyö latvialaisen, ruotsalaiseen Lyckeby ryhmään kuuluvan, Aloja Starkelsenin kanssa organicpotatostarch.com nimen alla. Yhteistyön tarkoituksena oli luomuperunatärkkelyksen vientimarkkinoiden kehittäminen yhdessä. Samalla viljelyaloja pystyttiin kasvattamaan melko voimakkaasti nykyiseen 168 hehtaariin Suomessa ja 161 hehtaariin Latviassa.
Sivuvirrat hyödynnetään
Perunatärkkelystä voi periaatteessa valmistaa vaikka omassa keittiössä. Raastetaan raakaa perunaa veteen, siivilöidään kiintoaines pois ja annetaan tärkkelyksen sedimentoitua astian pohjalle. Myöskään teollisessa mittakaavassa valmistuksessa ei käytetä mitään lisäaineita vaan prosessi on täysin mekaaninen ja prosessin ainoa apuaine on puhdas vesi.
Perunatärkkelyksen sivuvirtojakin pystytään hyödyntämään. Perunapulppa menee luomusertifioituna luomukarjatilalle. Finnamylillä tehtiin 2015 mittava investointi perunaproteiinin erotuslaitokseen, josta jatkossa saadaan myös luomuperunaproteiini eroteltua. Tiivistetty perunamehu käytetään lannoitteena, jolloin valtaosa ravinteista palautuu pelloille – tärkkelyksessä itsessäänhän ei ole ravinteita.
Rikkakasvit pitää olla hallinnassa
Tärkkelysperuna sopii hyvin kevyemmille hieta- ja multamaille, joilla kestorikkakasvit on saatu kuriin hyvällä viljelykierrolla. Perunaa voi olla kierrossa joka neljäs vuosi siten, että nurmen jälkeen viljellään viljaa perunan esikasvina. Pääosa mahdollisesta karjanlannasta annetaan viljalle. Jos perunalle annettaan lantaa, tulisi sen olla kompostoitunutta.
Finnamyl Oy:n viljelypäällikkö Kimmo Pusa tarkistaa luomutärkkelysperunakasvustoa. Kuva: Erkki Pöytäniemi.
Perunan rikkaruohontorjunta tapahtuu mekaanisesti, mutta kestorikkakasvit, erityisesti juolavehnä, ohdake ja valvatti olisi hyvä saada kuriin jo ennen perunan viljelyä. Vakavimmat kasvitaudit ovat perunarutto ja lehtipolte. Tärkeimmät torjuntakeinot ovat lajikevalinta, viljelykierto ja harvempi istutusväli. Kemiallinen torjunta ei tietenkään luomussa tule kyseeseen, mutta joitakin perunakasvustoa vahvistavia kaupallisia tuotteita on parhaillaan kokeiltavina.
Tärkkelysperuna sopii tuotantosuunnaksi erityisesti silloin, kun perunaa voidaan viljellä suuremmalla pinta-alalla. Vähimmäisala tulisi olla 4-5 hehtaaria, jolloin tärkkelysperunaa saataisiin pari rekallista toimitettavaksi tehtaalle. Finnamylin suurin luomutärkkelysperunan sopimustuottaja viljelee sitä yli 100:lla hehtaarilla vuosittain, mutta tyypillisesti luomusopimukset ovat alle 10 hehtaaria.
Tärkkelysperunan etuna on se, että koko sato toimitetaan suoraan sadonkorjuusta kahtena etukäteen sovittuna päivänä syys-lokakuussa tehtaalle. Tuottajalla ei ole varastointikustannuksia, varastotappioita, lajittelua, markkinointiriskiä eikä myyntikustannuksia. Tuotanto on sopimustuotantoa ja hinta sovitaan keväällä.
Viljelyalaa voi lisätä reilusti
Kenelle luomutärkkelysperunan tuotanto sitten sopisi? Yksi mahdollisuus olisi luomuruokaperunan tuottaja, jolla on mahdollisuus ja halu merkittävästi lisätä perunantuotantoaan, mutta ruokaperunalle ei ole myyntikanavia tai tilalla ei ole riittävästi pakkaus- ja varastointitilaa.
Jos koneketju mahdollistaa viljelyn nykyistä suuremmalla pinta-alalla tai koneketjuun halutaan investoida, voi lisähehtaareja laittaa luomutärkkelysperunalle runsaastikin. Luomutärkkelysperunan viljely voi sopia viljatilallekin, jos läheltä löytyy perunanvilljelyn konekantaa yhteiskäyttöön. Tärkkelysperunalajikkeet ovat myöhäisiä, joten ainakin sadonkorjuu tapahtuu myöhemmin kuin ruokaperunalla. Koneethan voivat olla yhteiskäytössä myös tavanomaisen perunanviljelijän kanssa.
Luomutärkkelyksestä maksetaan tuottajalle noin kaksinkertaista hintaa verrattuna tavanomaiseen perunatärkkelykseen. Hinta on vakaa, eikä sitä ole koko luomutärkkelysperunatuotannon historian aikana kertaakaan laskettu. Kannattavuus on luomuviljanviljelyä parempi. Uudet katetuottolaskelmat ovat valmistumassa yhteistyössä ProAgrian kanssa.
Tauno Hentinen esittelee Finnamylillä luomuperunatärkkelyksen valmistusta. Puhdas tärkkelys on valmista kuivattavaksi ja pakattavaksi. Kuva: Erkki Pöytäniemi .
Miksi tärkkelysperunan markkina kasvaa?
- – Luomun kokonaismarkkina kasvaa globaalisti noin 10 % vuodessa.
- – Luomumarkkinoiden kehittyessä jalostettujen luomuelintarvikkeiden osuus kasvaa, jolloin perunatärkkelyksen kaltaisia funktionaalisia raaka-aineita tarvitaan yhä enemmän.
- – Aikaisemmin luomuperunatärkkelystä valmisti merkittävästi vain yksi itävaltalainen yritys, jolloin markkinalla ei ollut kilpailua eikä luottamusta raaka-aineen saatavuuteen.
- – Perunatärkkelyksen funktionaalisten ominaisuuksien ylivertaisuus verrattuna muihin tärkkelyksiin (vehnä- ja maissitärkkelys, tapioka ym.) tulee yhä paremmin tuotekehittäjien tietoon.
Viimeksi mainittu seikka on luomuperunatärkkelyksen markkinoinnin keskiössä. Merkittävimmiksi kilpailijoiksi katsotaankin muut luomutärkkelykset. Funktionaalisuudella tarkoitetaan tässä raaka-aineen käyttämistä esimerkiksi vedensidontaan, viskositeetin muodostamiseen, elintarvikeliimana, kantaja-aineena tai paakkuuntumisenestoaineena. Erilaisia sovellusalueita on lukemattomia. Asialla on erityinen merkitys luomutuotteissa, joissa ei voida käyttää kemiallisesti muunneltuja tärkkelyksiä. Vain pieni osa perunatärkkelyksestä myydään sellaisenaan kuluttajamarkkinoilla.
Perunatärkkelyksestä on perinteisesti tehty myös tärkkelyshelmiä, ts. Helmi-puuroa. Helmipuurosta on nyt kehitetty myös luomuversio, jota viedään Sago potato pearls -nimellä mm. Tanskaan. Aloja Starkelsenilla tuotetaan myös perunatärkkelystä sisältävää luomuleivinjauhetta sekä pregelatinoitua perunatärkkelystä, joka laajentaa perunatärkkelyksen käyttöalueita elintarvikevalmistuksessa.
Uusimpana tuotteena Finnamyl Oy vie luomuhelmipuuroa “Sago potato pearls” -nimellä.
Jos luomutärkkelyksen viljely kiinnostaa kannattaa olla yhteydessä Finnamyl Oy:n viljelypäällikköön Kimmo Pusaan (kimmo.pusa@finnamyl.fi, 040 166 2417). Sopimuksia tehdään vielä 2017 satokaudelle ja tarvetta uusille tuottajille on.
Kirjoittaja on pitkäaikainen luomun vaikuttaja ja luomuviennin tekijä, joka vastaa luomuperunatärkkelyksen viennistä Suomesta ja Latviasta.